Moonspell @ Tavastia 6.11.2015

Blogissakin on varmasti tullut selväksi, että raskaampi musiikki on lähellä sydäntäni, musiikillisia mieltymyksiäni valottaa hyvin esimerkiksi tekemäni 30 Day Music Challenge. Viime viikonloppuna olinkin pitkästä aikaa kuuntelemassa live-musiikkia, ja vieläpä yhtä lempibändeistäni! Nyt viikko on vierähtänyt portugalilaisen Moonspellin Tavastian keikasta, ja olen vieläkin innoissani kuin pikkutyttö. Keikan kunniaksi kiristin pitkästä aikaa korsetin ylleni, ja kuinka ollakaan, löysin taas palan itseäni jonka luulin jo kadonneen tässä aikuisuuden pyörteissä. Näitä fanityttö-hetkiä harvemmin nykyään tulee. Moonspellin musiikki on kulkenut mukanani jo yli kymmenen vuotta, ja nyt viimeistään olen varma etten koskaan siihen kyllästy. Vaikka Moonspellin levyt ovat tässä vuosien mittaan olleet tyyliltään hyvinkin erilaisia, minuun bändin musiikki tuntuu toimii levy levyn jälkeen.

Moonspell Collage2

Ja mitä tuohon perjantai-illan keikkaan tulee, en taida vieläkään löytää sanoja! Helsingin Tavastian keikka oli osa Moonspellin Road to Extinction Tour 2015 -kiertuetta maaliskuussa julkaistun uuden levyn, nimeltänsä Extinct, tiimoilta. Fernando Ribeiro, bändin laulaja, mainitsi keikan aikana useaan otteeseen, että bändi on viimeksi ollut Tavastialla 20 vuotta sitten Type O Negativen lämmittelijänä. Voi mikä unelmakeikka se olisikaan minulle ollut! Kaksi kaikkien aikojen parasta bändiä (…tai no, löytyisihän tuohon listaan vielä muutama lisääkin…). Itse olen nähnyt Moonspellin kerran aikaisemmin, pari vuotta sitten Helsingissä Virgin Oil -ravintolassa. Type O Negativea ehdin todistamaan kerran, Tuska -festivaaleilla (v. 2003), ennen laulaja Peter Steelen poistumista tästä maailmasta. Mutta Type O Negativelle omistan joku päivä kokonaan oman postauksensa. Ja siinä pääsenkin kertomaan ajatuksiani myös nokkamiehensä elämästä kertovasta Soul on Fire -kirjasta.

Kun oikein innostun, ajatukseni alkavat näköjään hyppiä aasinsillasta toiseen, mutta palataanpa vielä Moonspellin keikkaan. Lämmittelijöinä Moonspellille soitteli ensin sympaattinen kreikkalainen Jaded Star, joka veti keikkansa täynnä positiivista energiaa, tuli itsellekin hyvä mieli bändin riehakkaan rennosta meiningistä. Toisena lavalle astui ranskalainen, Dagoba, jonka raskaammat biisit toimivat jyrän lailla. Puhdas laulu ei oikein omaan korvaan kuulostanut hyvältä, mutta junttaavat kitarariffit ja laulajan karjunta puolestaan näyttivät bändin paremman puolen. Kumpaakaan lämmittelybändeistä en tuntenut entuudestaan, mutta ne ajoivat asiansa varsin mallikkaasti. Itsehän odottelin jo illan pääbändiä niin täpinöissäni, etten ihan täysin jaksanut keskittyä lämmittelijöihin.

Dagoba on stage
Dagoba on stage

Moonspell aloittikin keikkansa tyylilleen uskollisesti savun keskeltä uuden levyn Breathe (Until We Are No More) -kappaleen tahtiin. Myös muut keikalla soitetut kappaleet oli valittu toimivasti: uuden levyn kappaleiden välissä soitettiin sopivasti bändin vanhempaa tuotantoa, joka selvästi osui ja upposi yleisöön. Itse en neljännen biisin kohdalla meinannut enää pysyä housuissani kun laulaja Fernando vihjasi välispiikissään Opium-biisin olevan seuraavana. Jos Moonspellilta joku kappale pitäisi nimetä tärkeimmäksi, minulle se olisi juuri Opium, sillä se on ensimmäinen, jonka bändiltä kuulin silloin vuosia, vuosia sitten. Keikan laatua ja toteutusta olen ehkä hieman jäävi arvostelemaan, tällainen fanityttö kun olen, mutta kyllä se bändin varma, ajoittain dramaattisenkin, synkkä show toimi. Vaikka bändin jäsenet alkavat olla jo ikänsä puolesta keski-iänkin ylittäneitä, keikan aikana bändi tuntuu iättömältä. Ainakin minulle välittyi aito fiilis, että Moonspell keikkailee, koska jäsenet todella nauttivat esiintymisestä ja soittamisesta. Se on kunnioitettavaa vielä yli 20 vuoden keikkailun jälkeen. Keikalla toki näkyy ja kuuluu vuosien mukanaan tuoma varmuus, en kuitenkaan havainnut merkkejä kyllästymisestä tai rutiininomaisesta suorittamisesta, ja soitto sekä laulu kuulostivat omaan korvaan hyvältä. Lavashow’hun ei (onneksi) edelleenkään ole lisätty liikaa ylimääräisiä elementtejä, suuren maailman tyyliin posauksia tai pommeja, vaan bändi on aidosti läsnä lavalla ja antaa tunnelman välittyä itsestään.

Moonspell1

Settilista hipoi minulle lähes täydellisyyttä ajatellen, että keikka tosiaan tehtiin uuden levyn tiimoilta. Moonspell soitti Tavastialla siis seuraavat biisit: Breathe (Until We Are No More), Extinct, Night Eternal, Opium, Awake!, Domina, The Last of Us, Medusalem, Magdalene, Scorpion Flower (with Maxi Nil from Jaded Star), Nocturna, Malignia, Vampiria, Ataegina, Alma Mater ja vielä upeana encorena Everything Invaded (joka myös itselleni tärkeä biisi), The Future is Dark sekä Fullmoon Madness.

MoonspellCollage

Kiitos, Moonspell, upeasta illasta, ja toivottavasti tapaamme jälleen!


Translation

You might remember that I like a bit heavier music every now and then. Check out my posts related to 30 Day Music Challenge, and you get the idea. A week ago I saw one of my favourite bands, Moonspell, portuguese metal band, live at Tavastia rock Club in Helsinki. And I’m still excited! Last time I saw them live two years ago, and it was amazing, but I think this gig was even better. 

The concert at Tavastia was a part of band’s Road to Extinction Tour 2015 (click the link for an interview and live videos on Blabbermouth). Setlist included of course songs from the new album, called Extinct, but also some older gems. I was totally stoked when I heard  the first tunes of Opium, which might be the best song of Moonspell for me. Full setlist follows here: Breathe (Until We Are No More), Extinct, Night Eternal, Opium, Awake!, Domina, The Last of Us, Medusalem, Magdalene, Scorpion Flower (with Maxi Nil from Jaded Star), Nocturna, Malignia, Vampiria, Ataegina, Alma Mater and the amazing encore Everything Invaded, The Future is Dark and Fullmoon Madness.

It was a perfect night, couldn’t ask for more. Thank you Moonspell and hope to see you again!

Advertisements

One thought on “Moonspell @ Tavastia 6.11.2015

  1. Pingback: Vuoden 2015 parhaat, vol 2. ~ Best of the Year 2015, vol 2. | Pauline von Dahl

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s