Haltiaelämää / The Life of Elves

haltiaelamaa02076 (1).jpg

rating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mention
Muriel Barbery, suom. Lotta Toivanen
Gummerus Kustannus 2016 (fin)
La vie des elfes 2015 (orig)
Europe 2016 (eng)
273 sivua/pages

“Pienessä burgundilaiskylässä asuva Maria-tyttö oivaltaa, että hänellä on erityinen lahja: hän osaa puhua puille, kiville ja kannoille; hän ymmärtää, mitä kukat kertovat. Satojen kilometrien päässä Italiassa kymmenvuotias Clara soittaa pianoa ylimaallisen kauniisti, ja hänet lähetetään maaseudun rauhasta ruhtinaitten Roomaan kehittämään taitojaan. Yliluonnolliset lahjat johdattavat nämä kaksi löytölasta yhteyteen elämää suurempien voimien kanssa. Jos he löytävät toisensa, voi maailmankin tulevaisuus olla toinen.”

Halusin heti alusta alkaen kovasti pitää kirjasta, sillä Haltiaelämää on täynnä ihastuttavia elementtejä: luonnon kanssa kommunikoiva tyttö, sympaattisia ja aitoja hahmoja, kurkistus haltioiden salattuun maailmaan sekä maagista jännitystäkin. Kirjassa on siis paljon hyvää ja kaunista, kieli soljuu hetkittäin eteen päin lähes runouden lailla, ja juoni kuulostaa jännittävältä. Marian ja Claran maaginen yhteys kasvaa tarinan myötä, mutta pohdin lukiessa, että pitkitetäänkö jotakin asioita hieman liian pitkään, esimerkiksi Marian ja Claran fyysistä tapaamista, ennen kuin kaikki vyöryy lukijan ylitse vai ripotellaanko tiedonmurusia kaltaiselleni malttamattomalle lukijalle sittenkin liian hitaaseen tahtiin? Jokin kokonaisuudessa ei nimittäin tunnu täysin toimivan, enkä aivan tarkasti osaa paikallistaa ongelmakohtaa. Ehkä romaanin tyyli ei vain täysin kohdannut omia mieltymyksiäni tai aika ja olotila olivat sille tällä kertaa vääriä.

Olen kuitenkin iloinen, että luin kirjan ja pääsin nauttimaan Barbery taidokkaan vangitsevista lauseista, joissa on unenomaista herkkyyttä, ja kuitenkin tietyissä hetkissä uhkaavaa pimeyttä. Monia niistä jäin yksittäin maistelemaan lukemisen lomassa, ja niissä tuntui olevan ajatuksia herättelevää filosofiaa ja inspiraatiota. Mieleen jäivät erityisesti sellaiset lauseet kuin “Samoin hän aina puhuessaan piti huolen siitä, että sanat eivät horjuttaneet tunteiden tasapainoa vaan seurailivat niiden ääriviivoja.” ja “”Tieto ruokkii mielikuvitusta, ja mielikuvitus vapauttaa voimia”, sanoi Petrus.”. Vielä on mainittava muutama, esimerkiksi vahvaa tunnelmaa huokuva “Sellaisina hetkinä naiset täyttävät koko talon nurkkia ja kattohirttä myöten ja kertautuvat, kunnes koti on yhtä sykkivää rintaa, jossa väreilevät naiseuden puhtaimmat pyrinnöt.” ja väistämättömältä kuulostava “”Vuodenajat vastaan vuodenajat,” Ja kaikki tiesivät, että hän tarkoitti paholaisen ja Jumalan vuodenaikoja.” sekä taidokas “Niin kuin Alessandro maalasi musteella tuntemattoman kielen merkkejä, niin kertoi usva tarinaa kielellä, jonka ilmiasua tyttö ei tuntenut.” Ehkä siksi tarinan kokonaisuus kirposikin otteestani, kun huomioni viipyili yksittäisissä lauseissa, enkä saanut siitä enää kiinni. Jonakin kiireettömänä kesäpäivänä kirjalle voi olla hyvä antaa uusi mahdollisuus.

“Maria tarkkaili kaikkea mietteliäänä katsomatta kehenkään — kuului syvä huokaus, ikään kuin maatila itse olisi vetänyt henkeä, puhaltanut ulos yöilmaa ja pidätellyt sitten henkeä odottavasti.”

Gummeruksen sivuilla kerrotaan, että “Haltiaelämää sai alkunsa, kun Muriel Barbery lumoutui japanilaisten puutarhojen taianomaisesta estetiikasta ja Kakuzo Okakuran ”teeismistä”: katoavasta unelmoinnissa ja asioiden kauniissa järjettömyydessä viipyilemisestä. Haltiaelämän vaihtoehtoisessa maailmassa vastaus ihmiskunnan eheytymiseen on jälleenlöydetty yhteys luontoon, yliluonnolliseen ja runolliseen hurmioitumiseen. Siilin eleganssista tunnetun Muriel Barberyn kauan odotettu uutuusromaani on myyttisiin mittoihin kasvava kertomus, joka hehkuu runoutta, musiikkia, taidetta ja taikaa.”

Barberyn inspiraation lähteen sekä filosofisen pohdiskelevan otteen voi aistia tekstissä, ajoittain kertomus muuttuu unenomaiseksi sekä kirjailija uppoutuu viipyileviin kuvauksiin. Monimerkityksellistä ja maagista, mutta hieman hajanaista, sellaisena minä kirjan lukemisen koin. Loppua kohden, kun tarina kutoutuu hämmästyttävään päätökseensä, tunsin pienen tarinan herättämän  sykähdyksen, mutta se ei kuitenkaan riittänyt tuomaan meitä enää yhteen.

Kolme tähteä annoin pääosin sen ansiosta, että kirjailijan tyyli on todellakin ihastuttava, ja se välittyy suomennettunakin sulokkaan soljuvana. Varmasti hurmaava uutuus Barberyn faneille!


Translation

This was my first touch to Muriel Barbery’s books, and I really wanted to like this novel. It is full of such a beautiful language and magical elements! But somehow I wasn’t absorbed into the story beneath the language. I felt the emotion and inspiration of the text but couldn’t fully follow the story. And it’s not like there was something wrong with it, maybe me and this book just weren’t match made in heaven. The artistic sentences and skillfull phrases the writer used to set up the atmosphere charmed me completely, and maybe that was the reason I lost the touch to the story. However, I wanted to give three stars because of the lovely dreamy flow of the language and magical idea behind the story. I bet this is a must-read for the fans of Muriel Barbery!

“An inspiring literary fantasy about two gifted girls from the bestselling author of The Elegance of the Hedgehog, The Life of Elves sings of the human spirit and conveys a message of hope and faith.

Muriel Barbery’s new novel is the first of two books about Maria and Clara, unforgettable heroines of a world facing annihilation. Animated by a large cast of endearing characters, it is a timeless story about the forces of good and evil and a moving meditation on the power of nature, music, art, storytelling, and love. When the harmony between living beings turns to discord, the seasons will be loosed from their moorings and the natural world thrown into disarray; human beings—no longer capable of feeling either empathy or enchantment—will abandon themselves to hate, violence, and war.
An epic battle between forces that wish to reestablish harmony in the world and those that wish to shatter it definitively is being waged on earth and in the mysterious land of mist, where the elves dwell. A ragtag army of rural peasants gathers in readiness for the fight—their weapons, an age-old kinship with the land and an affinity for magic. But humankind cannot hope to win this battle alone. Victory depends on help from the inhabitants of a world that is hidden from human sight. Hope rests with Maria and Clara, two girls whose prodigious artistic talents and deep connections with nature make communion with the numinous realm possible.” (from Europa Editions site)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s