Varpaat / Toes

marko-hautala-varpaat-kansi-pauline-von-dahl

rating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mention
Marko Hautala (tarina) & Broci (kuvitus)
Haamu Kustannus 2016 (fin)
108 sivua/pages
Arvostelukappale saatu kustantajalta.

Jo etukäteen olin hyvin utelias tämän tuotoksen suhteen, sillä romaanimuodossa pidän kovasti Marko Hautalan tyylistä luoda tarinoihin selkäpiitä myöten karmivaa tunnelmaa, lisäksi pidän sarjakuvista, graafisista novelleista ja visuaalisesta ilmaisusta suunnattomasti. Hieman kuitenkin mietitytti, miten Hautalan tarina mahtaa toimia sarjakuvana. Pääsin kuitenkin ottamaan siitä selvää kun postiluukusta kolahti arvostelukappale  Haamu Kustannuksen julkaisemasta Hautalan ja Brocin yhteistyön tuloksesta. Varpaat -sarjakuvan tarina siis perustuu Marko Hautalan samannimiseen novelliin, joka on julkaistu Valkoiset varpaat -kauhuantologiassa (Haamu Kustannus 2015).

“Hän pysähtyi tarkkailemaan kiviseinämässä olevaa uloketta.
Tyhjät silmäkuopat, alaspäin vääntyvät suupielet.
Kuollut ilme, joka muuttui hetkellisesti eläväksi,
kun valokeila siirsi ja venytti varjoja.

Kriisiin ajautunut reppureissaajapariskunta päätyy ranskalaiseen pikkukylään. Majatalossa heidän pöytäänsä tunkeutuu mies, jolla on villi retkiehdotus muinaisiin luolastoihin, joihin ei virallisten oppaiden kanssa ole asiaa.
Muukalainen nostaa pöydälle jalkansa, jossa on jäljellä vain isovarvas.
Puuttuvien varpaiden arvotus vie pariskunnan syvälle maan uumeniin, kylmän kiven ympäröimään pimeyteen.

Sarjakuvataiteilija Brocin ja kauhukirjailija Marko Hautalan yhteistyö kutsuu piinaavalle matkalle ihmismielen syvyyksiin.”

Varpaat -sarjakuvan lukee nopeasti, ja se onnistuu kyllä herättämään lukijassa pientä levottomuutta, varsinkin loppua kohden. Joskaan itse en osannut ottaa sitä täysin vakavasti, lukiessa melkein välillä naurattikin. Ehkä se oli tarkoituskin. En kuitenkaan vakuuttunut sarjakuvan täysin välittävän sitä tunnelmaa, jonka uskon Hautalan alkuperäisessä novellissa olevan. Kiinnostuin lukemaan Hautalan alkuperäisen novellin, sillä sarjakuvassa jännite tarinan kautta kyllä kasvoi, joskin itse olisin kaivannut hieman lisää dialogia.

Visuaalisesti sarjakuvana Varpaat edustaa kuvitukseltaan niin erilaista tyyliä, mitä yleensä lukemissani graafisissa novelleissa suosin (mm. Gabriel Rodriguez, David Petersen, Rafael Albuquerque), etten osannut oikein suhtautua tähän. Nyt kuvitus tuntui jääneen jollain tapaa keskeneräiseksi, lisäksi se vaikutti ajoittain jopa sekavalta. Mutta nämä ovat niin tyyli- kuin mielipidekysymyksiä, ja uskonkin, että kuvittaja on valinnut pelkistetyn tyylin tähän tarinaan tietoisesti. Viivankäyttö ja asemointi noin yleisesti ottaen miellyttivät silmääni, muuten en kuitenkaan kuvitukselle lämmennyt. Toki tiedän, ettei sarjakuvan kuvittaminen ole helppoa, mutta tässä tosiaan tuntui, ettei se oikein toiminut. Tosin kirjan kansitaide on huikea! Broci onkin kuvittajana kiinnostava tapaus, jään mielenkiinnolla seuraamaan hänen tuotoksiaan.

Hautalan tarina sen sijaan oli tämän julkaisun parasta antia. Itse olen kovin mieltynyt miehen tyyliin kirjoittaa kauhua, joka hiipii ihon alle. Varpaat antaa tästä pientä osviittaa ja sopii hyvin maistiaiseksi Hautalan taidoista. Pitäisikin vihdoin tarttua jo pitkään lukuvuoroaan odottaneeseen Kuiskaava tyttö -kirjaan.


Translation

This graphic novel is based on short story by Finnish horror author Marko Hautala, and it’s named “Varpaat” which directly translated means Toes. The illustration is implemented by Finnish illustrator and comic artist Broci.

The story is about a traveller couple who end up in a small French village. They get to know a suspicious guide who is missing toes, but who also promises to show them attractions that no every tourist sees. The couple decide to go with the guide and they up deep in the caves where the mystery of the missing toes will be revealed…

The story was definitely creepy and imaginative, but honestly this type of illustration isn’t my cup of tea. Somehow it felt like unfinished and a bit messy at times. Though I prefer so different style in the graphic novels I usually read (e.g. Gabriel Rodriguez, David Petersen, Rafael Albuquerque etc.) that cannot really judge this. However, this is a great sample of Marko Hautala’s skill as a story teller and I hope this will be available in english at some day!

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s